: Joseph in the Snow and The Clockmaker. In Three Volumes. Vol. II. by Auerbach Berthold Wallace Grace Lady Translator - German fiction Translations into English

@FreeBooks

Posted in: #FreeBooks #FreeBooksIndia #FreeBooksApp #gg

Vote Up Vote Down   0 Reactions

Login to give Reaction!

MAJAKANVARTIA Y.M. KERTOMUKSIA

Kirj.

HENRYK SIENKIEWICZ

Puolankielest? suomentanut Maila Talvio

Otava, Helsinki, 1903.

SIS?LLYS:

Seuratkaamme h?nt?! Majakanvartia Pelimanni-Jussi Vanha palvelija Posenilaisen opettajan muistikirjasta

SEURATKAAMME H?NT?!

Cajus Septimus Cinna oli roomalainen patricio. Nuoruutensa h?n vietti legionissa, el?en ankaraa sotilasel?m??. Sittemmin h?n palasi Roomaan el?m??n kunniassa ja liekkumassa ja kuluttamaan omaisuuttaan, joka tosin jo oli h?vi?m??n p?in, mutta silt? yh? viel?kin suuri. H?n el?m?i mink? ehti, jopa mellastikin niin paljon kuin ikin? taisi j?ttil?iskaupungissa. Y?t h?n juhli komeissa huviloissa kaupungin ulkopuolella. P?ivisin h?n miekkaili ammattimiesten luona, kiisteli tai keskusteli puhetaidon opettajien kanssa tepidarioissa -- joissa muuten tiedettiin kaikki sek? maailman ett? kaupungin juorut. H?n oli sirkuksessa, kilpa-ajoissa, nyrkkitaistelijain harjoituksissa, elusteli kreikkalaisten luutunsoittajien parissa ja seurusteli trakialaisten ennustajattarien ja ihanien tanssijattarien kanssa, joita oli tuotu Arkipelagin saarilta. Ollen ?idin puolelta kuuluisan Luculluksen sukua, oli h?n t?lt? perinyt herkkusuisuuden. H?nen p?yd?ss??n tarjottiin kreikkalaisia viinej?, Neapelin ostereja, numidialaisia hiiri? ja sy?tettyj?, hunajalla h?ystettyj? hein?sirkkoja Pontuksesta. Cinnan piti saada k?siins? kaikki mit? Rooma saattoi saada k?siins?, sek? Punaisen meren kalat ett? valkeat peltopyyt Borysteneen rannoilta. Ei h?n hurjastellut nautinnoissaan kuten sotamies, vaan h?n valikoi kuten patricion sopii. H?n rakasti kauneutta ja kykeni ehk? her?tt?m??n muissakin rakkautta kauneuteen. Korinton rannoilta tuodut kuvapatsaat, Attikan epilychniot, etruskilaiset tai sumuisesta Sericumista kuljetetut vaasit, roomalaiset mosaikit, Eufratin takaiset matot, hyv?nhajuiset Arapian yrtit -- kaikki n?m? pikkuasiat, jotka ovat omiaan t?ytt?m??n patricion el?m?n tyhjyytt?, olivat h?nelle rakkaat. Taiteen tuntijana ja harrastajana h?n niist? juttelikin hampaattomien ukkojen kanssa, jotka aterialle k?ydess??n koristivat kaljut p??ns? ruususeppelill? ja juhlien j?lkeen pureskelivat heliotropin kukkia, saadakseen henkens? hyv?nhajuiseksi. H?n ihaili Ciceron lausetapaa ja Homeron ja Ovidiuksen runoja. Atenalaisen puhujan kasvattamana h?n puhui sujuvasti kreikkaa, muisti ulkoa kokonaisia osastoja Iliadista ja osasi juhlissa laulaa Anakreonin lauluja kunnes juopui tai k?vi aivan k?he?ksi. Opettajansa ja muiden puhujien kautta h?n oli saanut filosofiasta sen verran k?sityst?, ett? tiesi jotakin Hellaassa ja kolonioissa kohonneiden henkisten rakennusten kokoonpanosta: tiesi h?n senkin, ett? ne kaikki nyt olivat raunioina. H?n tunsi persoonallisesti paljon stoikkoja ja he olivat kaikki h?nelle vastenmieliset; oikeastaan h?n pitikin heit? valtiollisena puolueena ja sit?paitsi j?r?in?, jotka vastustivat iloista el?m??. Skeptikot istuivat usein h?nen p?yd?ss??n, kehittiv?t eri ruokalajien v?lill? kokonaisia j?rjestelmi? ja julistivat viinimaljojen ??ress?, ett? hekuma on paljasta turhuutta, ett? totuutta on mahdoton saavuttaa ja ett? viisaan miehen ainoana p??m??r?n? voi olla kuollut lepo.

Kaikki t?m? soi h?nen korvissaan, mutta ei ulottunut sen syvemm?lle. H?n ei tunnustanut mit??n periaatteita l?ytyv?n eik? huolinut periaatteista. Caton persoonaan oli h?nen mielest??n yhdistynyt suuri nero ja suuri typeryys. El?m? oli h?nest? meri, jolla tuulet puhaltavat kunne tahtovat -- siihen vaan vaaditaan taitoa ett? osaa asettaa purjeet niin, ett? ne viev?t alusta eteenp?in. Sit?paitsi h?n piti arvossa leveit? hartioita, juuri sellaisia jommoiset h?nen hartiansa olivat, tervett? vatsaa, jommoinen h?nell? oli ja kaunista roomalaista p??t? ynn? kotkannen?? ja v?kevi? leukoja, jommoiset h?nell? niinik??n oli. H?n oli vakuutettu siit?, ett? niill? kutakuinkin pit?isi p??st? el?m?n l?pi.

H?n ei kuulunut skeptikkojen kouluun, mutta pohjaltaan h?n kyll? oli skeptikko. Samalla h?n my?skin oli hedonikko, vaikka h?n tiesikin, ettei nautinto ole onnea. Epikuron todellista oppia ei h?n tuntenut. Sent?hden h?n piti itse??n epikurolaisena. Filosofia oli h?nen silmiss??n jonkillaista henkist? urheiluharjoitusta, aivan yht? hyv?? kuin se mit? miekkailijat opettivat. Kun h?n kyll?styi keskusteluun, l?ksi h?n sirkukseen katsomaan verta.

Jumaliin ei h?n uskonut enemp?? kuin hyveeseen eik? onneenkaan. H?n uskoi vaan ennustuksiin ja h?nell? oli omat ennakkoluulonsa. Sit?paitsi It?maitten salaper?iset uskonnot her?ttiv?t h?ness? uteliaisuutta. Orjilleen h?n oli hyv? herra, jollei hetkellinen ik?vystyminen johtanut h?nt? julmuuteen. H?n p??tteli, ett? el?m? on suuri viiniruukku, joka k?y sit? pime?mm?ksi jota paremmalla viinill? sen t?ytt??. H?n puolestaan koetti tietysti t?ytt?? omansa mit? parhaimmalla. H?n ei rakastanut ket??n, mutta h?n piti monesta asiasta, muun muassa omasta jalomuotoisesta p??st??n, kotkannen?st??n ja -- kauniista, patricion jalastaan.

Free books android app tbrJar TBR JAR Read Free books online gutenberg

(0)

Login to post a comment!